Viikonloppuna juhlittiin Korhosten häitä. Mahtavat häät, aivan tosi hauskaa oli, minulla kenties vähän liiankin hauskaa, koska alaselkä sanoi sopimuksensa irti. Eipähän olekaan näin jännittävää olotilaa ollut sitten pelivuosien... Vähän jännittää työnteko tässä alkuviikolla, mutta Burana on ystävä. Syvältä oli se, että jouduin eilen perumaan treenitreffit. Anteeksi Hannis ja Rauha. Otetaan uusiksi pian!

Gerin tärppipäivät taitavat olla käsillä, ainakin, jos vastaantulevien urosten käytöksestä jotain voi päätellä. Neiti itse ei edelleenkään tunnu tajuavan tuon taivaallista koko asiasta. Se vain nuuhkii ja merkkailee, minkä kerkeää. Ei paljon muu kiinnosta, joten eipä olla sitten paljon muuta tehtykään. Se on hyvin seesteisen oloinen, ei jaksa kauheasti innostua muusta kuin pöksyjen jalkaan laittamisesta (?), hakee superkuuliaisesti koko ajan kontaktia ja kotona haluaa olla kosketusetäisyydellä omista ihmisistä.