Gerin menkkojen loppua odotellessa. Päätin, etten enää jaksa käydä ostamassa suojapöksyjä tytölle ja katunut päätöstäni päivittäin. Pieniä japaninlippuja löytyy milloin mistäkin nurkasta kämppää ja lattiaa on pesty keskimääräistä tiuhempaan.

Nähtiin eilen aamulla Leena ja tytöt aamulenkillä. Voi sitä jälleennäkemisen riemua! Tuntui, että jopa Lili oli iloinen nähdessään ärsyttävän murkkuikäisen ja koirat painelivat menemään pitkin suota. Ikävä episodi oli kylläkin sattua, koska suolla jostain juoksi paikalle iso ja aggressiivisesti haukkuva dobermanni, joka ei onneksi kuitenkaan uskaltanut tulla täysin päälle. Ramona ja Lili haukkukivat sille takaisin, Gerihän säikähti aivan kamalasti ja oli lähteä karkuun häntä koipien välissä. Sain sen onneksi huudettua luokseni ja se istui siinä tilanteeseen nähden reippaasti. Kaikkein ärsyttävin oli kylläkin tämän ulkopuolisen koiran omistaja, joka hyvä kun uskalsi tulla hakemaan omansa pois. Sitä odotellessa meinasi palaa pinna niin minulta kuin Leenaltakin. No, siitäkin selvittiin. Ainakin kävi selväksi, ettei Geri ole kiinnostunut raivokkaasti haukkuvista uroksista, edes juoksuaikana.

Toissayönä tapahtui melkoinen menkkaepisodi. Kummityttöni tuli viettämään meille tyttöjen pikkujouluja. Tonttu kävi tuomassa lahjoja ja Gerikin sai sian sääriluun. Tonttu teki siinä pahan pahan virheen, sillä sitä aikansa järsittyään Geriä alkoi tietty janottamaan aivan jumalattomasti. Se joi ja joi, joi ja joi niin, että melkein arvasin, mitä tuleman pitää. Puoli kahdentoista maissa yöllä heräsin ensimmäisen kerran siihen, että Geri vinkui ja vikisi eteisessä. Menin katsomaan, mikä tytöllä on hätänä ja siellä se makasi jonkinlaisen menkkamömmön keskellä ja kaipa siinä oli pissaakin joukossa. Lähdimme siis ulos pissimään ja sen jälkeen pesin eteisen lattian. Neljän aikaan yöllä heräsin toisen kerran siihen, että Geri vinkui ja vikisi. Laitoin taas valot päälle ja meinasin kaatua hämmästyksestä, Geri nimittäin istui korvat luimussa ovella ja tuijotti minua kauhuissaan. Se oli pissannut ja menkkaillut aivan järjettömän kokoisen läntin lattialle ja istui keskellä sitä häpeissään. No, ei auttanut kuin pestä lattia ja koira uudestaan ja lähteä taas ulos. Geri kaipasi myös henkistä tukea. Se oli parka aivan shokissa tekosistaan. Vannon, etten enää ikinä anna Gerille luuta illalla!!!!

Tänään ostin Gerille heijastinliivin ja se hyväksyi sen käytön ilman vastarintaa. Pitkän lenkin jälkeen harjoittelimme vähän damin pitämistä kotona. Geri alkaa hiffata, mistä on kysymys eikä enää näyki damin kulmia, vaan tarraa kiinni keskeltä. Sen jälkeen Geri sai tuhottavakseen jugurttipurkin, jonka sisään oli kätketty Leenan antama joululahjakeuhko. Voi, mikä onni ja autuus!