Marssin muutama päivä sitten eläinkauppaan ja ostin koirashampoota. Geri oli varmastikin huolella piehtaroinut turkkiinsa omasta mielestään ihastuttavat aromit, mutta minulle alkoi riittää siinä vaiheessa, kun yölläkin nenään kantautui kammottava ulon haju. Eläinkaupan myyjä meinasi aiheuttaa minulle naurukuoleman suosittelemalla sävyteshampoota, joka sopi "punertavan ja ruskean sävyisille koirille". Samaan sarjaan olisi saanut hoitoaineenkin. Siis koirashampoota!!! Voi jeesus... No, joka tapauksessa sitähän ostin ja puunasin kohtaloonsa alistuneen eläimen, jotta se tänään saattoi taas aloittaa uuden piehtarointi- ja hajunkeruukauden...

Menemme Gertsun kanssa huomenna iltapäivällä kokeilemaan harjoitustaipparihengessä Serenaan. Tungimme mukaan porukkaan, jossa osa onkin jo tuttuja. Saa nähdä, mitä taippariharjoituksesta Gerin tapauksessa tulee, koska totuuden nimissä on myönnettävä, että vaakku -harjoituskerrat ovat olleet vähän hakusessa viime aikoina. Dameilla olemme perusharjoituksia tehneet Hyväosaistensaarten monilla niityillä, mutta varsinaisia riistaharjoituksia on ollut vähän hankala järjestää. Mutta siinäpähän näemme, mistä kiikastaa. Etukäteen epäilen, että kania Geri ei tuo. Hakuruutukin saattaa vielä sujua ok. Vesinoudossa tuskin on mitään ongelmia.