Eilen koin riemunhetkiä, kun Gertsu suostui vihdoin kantamaan varista, jonka siivet hilluivat, miten sattuu. Lisäksi ko. harmaatakki oli niin kulahtanut, että mietin, kannattaako sillä edes treenata. Mutta niin vaan treenattiin ja hyvinhän se meni! Geri vaati yllättävän vähän lämmittelyä ennen kuin se tajusi, miten vaakusta otetaan kiinni kunnolla! Tein lopulta jopa lyhyen haun yhdellä ko. variksella ja Gerin mielestä se taisi olla aivan sairaan hauskaa: varis palautui minulle samanlaisella innolla kuin damit, mikä oli aivan mahtavaa!