Pieni lumikerros piristää kummasti. Kävin Gertsun kanssa eilen pitkällä lenkillä metsässä ja tyttö riehui lumessa niin onnesta ymmyrkäisenä, että nukkui loppupäivän täysin tyytyväisenä. Ei tehty edes treeniä, kun näytti siltä, että hauskaa oli vain peuhata ja riekkua ympäriinsä. Geri on liikuttavan näköinen, kun se väsyneenä yrittää pysyä hereillä ja silmät vain painuvat kiinni... Lopulta sen pää valahtaa alas:D

Gerillä on muuten kyljessä kummallinen, pieni pahkura (tai ei se oikeastaan ole edesä pahkura, vaan pieni kohouma). Se löytyi puolisen vuotta sitten. Silloin se oli rasvapatin näköinen pieni pallero ihon alla. Koko ei ole kasvanut, mutta se on tullut ihosta "ulos" ja näyttää epämääräiseltä. Se ei näytä sitä itseään häiritsevän yhtään, joten en ole siitä ollut huolissani, mutta kai se on käytävä jossain näyttämässä.